Kolmannen päivän, joka vielä kaiken lisäksi oli sunnuntai päivä, päätimme viettää Mont Juïc vuorella. Ja tuolle vuorellehan ainut ja oikea tapa on mennä köysirataa käyttäen perille. Otimme taksin hotellilta suoraan tuolle tornille josta tämä kyyti lähti ja jäinne jonottamaan +30 asteen helteessä, että myyntikopissa yksin istuva rouva myisi meille menolipun. Tavan mukaan minä seisoin auringossa ja mieheni varjossa :) Kyyti vuorelle maksoi 9 eur/hlö meno ja 12 eur/hlö meno-paluu. Me otimme vain pelkän menolipun. Lippukojun luota jäimme vielä hetkeksi odottomaan tornista alas tulevia turisteja ja omalla vuorollamme pääsimme sitten hissi kyytillä ylös torniin. Ja tuolta ylhäältä vasta eteen avautui hienot näkymät kaupungista. Tornissa oli avoimia ikkunoita joista oli mahdollisuus ottaa hienoja maisemakuvia.
____________________
On a third day, which was sunday by the way, we decided to visit the hill of Mont Juïc and the only right way to go there is with cable car :) We took a taxi from our hotel straight to the cable car and started to wait to get tickets in +30 degree heat. As usual I was waiting in a sun and my partener was waiting in a shadow. The cable car ticket was 9 eur/person one way and return ticket 12 eur/person. We took just the one way tickets. After buying the tickets we had to wait a while other people to come down with the lift, but after we got up, we were amazed about the view from the tower. There was also windows open for picture taking.
Matka kesti jonkin aikaa ja saimme kivoja kuvia alapuolella satamaan parkkeeratuista aluksista ja pikku-veneistä, tai pieneiltä ne ainakin näytti niin korkealta katsottuna. Yllä olevassa kuvassa näkyy matkan puoliväli-torni, eli tornin takana mentiin vielä saman verran merelle päin päätepysäkille. Yllä oleva kuva on otettu siis Mont juïc - vuorelta päin juuri ennen kuin kyyti saapui perille. Tuosta vaunusta vielä millä tulimme taivaiden halki; siinä oli kaksi avointa ikkunaa, etu- ja takaosassa, ja meidän onneksemme olimme toisena jonossa jotka pääsivät kyytiin, joten valtasimme tietenkin toisen avoimen ikkunan :)
____________________
We were lucky as we were the second ones in a line to go into the cable car and of course we took our place front of the open window. During the ride we got great pictures of boats and harbour under beneath. The picture above shows the half way distance to the tower we departed and it was taken just a seconds before we arrived to the Mont Juïc.
Vuorelle päästyä huokaisimme helpotuksesta, että heti portaat ylös noustuamme takaoikealle avautui näkymä pienestä panorama ruokapaikka, missä oli myös pieni kioski josta saimme vihdoin juomista :) jätskejä ja juomisia nauttiessa päätimme kävellä vuoren toiselle laidalle missä sijaitsi "Espanjalainen kylä". Vuorella tiet olivat hyvät ja selkeät ja teitä reunusti ihanat kukkapensaat ja aika ajoin pienet puistoalueet. Alla muutama kuva näistä aivan ihanista kukista. Liekö sunnuntaista johtuen, teillä ei ollut edes hirveän paljoa liikennettä.
____________________
After getting out of the cable car, we were so pleased to find the small panorama restaurant with the kiosk beside of it. We were so thirsty after standing in a sun and waiting the ticket lady to sell us our tickets. While we were having our drinks, we decided to explore the parks all the way to the other side and Spanish village that locates there. The roads were easy to walk and very tidy and there were lots of beautiful flowers and parks on the way to the other side. There were not too much traffic either, maybe because it was sunday, but it suited of perfectly.
Vuorelta sai myös valtavan hyvän kuvan siitä miten iso kaupunki Barcelona oikeastaan olikin. Alla olevassa kuvassa on varmaan 1/5 siitä laajasta kaupunki-näkymästä jonka sai seistessään puistojen näköalapaikoilla.
____________________
From the parks there were quite amazing views about the city and it's buildings. We sure got a better picture about the size of the Barcelona and this picture below represents maybe just about 1/5 of the whole view.
Tähän ihanaan pieneen uimalaan törmäsimme matkalla espanjalaiseen kylään ja voitte arvata että mieli olisi tehnyt enemmän kuin tosi paljon pulahtaa kyseiseen altaaseen jo siihen astisen kävelyn jälkeen auringon paahteen alla. Todella houkutteleva, se oli kieltämättä todella houkutteleva ja millä näköalla olisi saanut polskutella altaassa... mutta tällä kertaa emme olleet varautuneet uikkareihin, joten jatkoimme kuumissamme matkaa eteenpäin :)
____________________
This small swimming pool was very tempting in that heat we were walking. And the view from the pool, I was almost ready to jump into the pool, but as we weren't prepared to have a afternoon at the pool, we carried on our way to the spanish village.
Hetken eteenpäin käveltyämme huomasimme pienen urheilumuseon jonka ovista ihmisiä lappasi ulos. Ja koska olimme ihan lähäkdyksissä paahtavasta auringosta niin ajattelimme, että käydään vilvoittelemassa itseämme sisätiloissa. Museo oli auki enää 45 minuuttia, mutta lipunmyyjä vakuutti että kerkeämme kiertämään museon hyvin tuossa ajassa. Olimme törmänneet siis jonkinasteiseen Olympialajien museoon. Sisäänpääsy oli muistaakseni vaivaiset 4 eur/hlö. Ehkä osiltaan tämä oli yllättävä löytö siksi, ettei siitä ollut mitään isompaa mainontaa matkaoppaissa, ainoastaan jälkikäteen huomasin sen merkittynä alueen kartalle. Museossa oli kaikkea hauskaa historian alkuajoilta ja oli siellä jopa maininta Matti Nykäsestäkin ja Mika Häkkisen formula auto. Tässä alla muutama kuva museosta sisältä.
___________________
Soon after swimming pool we came a cross with the small sport museum and as we saw people coming out, we thought we will have a look what it was all about and well also to get into some cool place for a moment from the sun. As we entered into this museum, it was open anymore 45 minutes, but the clerk said we would have blenty of time to explore it, and so we did. The entry tickets were about 4 eur/person and we realized that we had entered into a Olympic museum. This was a lucky found as there were no mention about the museum in tourist guides. There was lot of stuff from different sports and decades and Finland was also present with Mika Häkkinen's formula car and mention about our ski-jumping legend Matti Nykänen, who is still a legend but with other achievement :) Here's some pictures from inside...
Olympia museon läheltä sitten tietenkin luonnollisesti löytyi myös Olympia stadioni, joka on alunperin rakennettu vuonna 1936 pidettäviä "rinnakkais-kisoja" varten, joiden tarkoituksena oli pitää "koko kansan kisat" vastapainoksi silloisille Berliinin natsivaltaisille kisoille. Kisoja ei kuitenkaan koskaan keretty pitämään, koska espanjaan puhkesi tuolloin sisällissota. ( vähän historiaakin väliin) :) Stadionia käytetään nykyään myös isoihin konsertteihin ja on kotistadioni Espanyol - jalkapallo joukkueelle.
____________________
And of course there was a Olympic Stadium close by this museum, and it has been build first time in 1929 for the means to arrange the "Olympic games for all nations " as a protest to the real ones in Berlin which had a strong nazi label. The games were anyway cancelled as civil war started in spain before the games. ( to tell some history too ) Nowadays there are lots of bigger music events and concerts and it also hosts Barcelona's other football team Espanyol.
Tässä näkyvä hauskan näköinen mega-iso-neula, on rakennettu 1992 vuoden Olympialaisia varten. Hökötys on kommunikaattori-torni, joka auttoi lähettämään lähetyksiä Olympialaisista kaikkialle ympäri maailmaa.
____________________
This odd looking huge creature is known as communicator tower and was build for the 1992 Olympics to broadcast all the events from the games to all ovet the world.
Tämä päivä oli todellakin niin kuuma, että oli pakko alkaa pikkuhiljaa etsimään varjoisia paikkoja mistä kuvata eri kohteita. :)
____________________
And as the day was so hot, we had to start to look for a place with cool shadow to take pictures :)
Kohta pian aloimmekin olemaan jo espanjalaisen kylän kohdalla. Tämä kylä on rakennettu aikoinaan vain ja ainoastaan 1929 maailmannäyttelyä varten. Tässä vaiheessa täytyy myöntää, että oli pakko googlata mitä "maailmannäyttely" tarkoittaa, ja google kun tietää kaiken, se kertoi että maailmannäyttely edustaa yleismaailmallista kaupallista messua joita järjestetään aika ajoin eri teemoilla, ja etusijalla on yleensä uudet keksinnöt ja innovaatiot. Näitä maailmannäyttelyjä on ollut parisen sataa sen jälkeen kun ne ensimmäisen kerran pidettiin 1851 lontoossa. Eli tänne espanjalaisen kylän alueelle rakennettiin 1929 vuoden maailman näyttelyä varten rakennuksia edustamaan eri vivahteita eri alueilta läpi espanjan. Tuossa kylässä ei ole koskaan asunut ketään, mutta vuosien mittaan se päätettiin avata turisteille ja nyt siellä on paljon erikoisia käsityöläisliikkeitä ja matkamuistoliikkeitä sekä paljon ravintoloita ja kahviloita. sisäänpääsy oli 8,50 eur/hlö.
__________________
As the hours pasted by we started to enter to the corners of the spanish village. This village was build for just one and only reason in 1929; for the world's exhibition. I have to admit that I had to look up the meaning from the internet as I didn't quite understand what it ment, but mainly world's exhibition is a commercial exhibition with different theme's to show new inventions and innovations. There has been couple of hundreds of those since the first one was kept in London in 1851. Well this village was build to show different designs and architecture from all different areas of spain. No one have ever lived in this village and as time passed by it was opened for the tourists to explore. You can find lots of unique shops and souvenier shops from the village as well as lot of restaurants and cafe's. The entrance fee was 8,50 eur/person.
Espanjalaisessa kylässä kiertelyn jälkeen olimme enemmän kuin valmiita lähtemään hotellille. Otimme taksin ja loppu illan tutkailimme taas tuttua omaa pikku ramblaamme ja kävimme kahvilla vanhassa Brasilialaisessa kahvilassa.
____________________
After walking through small streets in village we were more than happy to hop into a taxi and head back to the hotel, we were exhausted. The rest of the evening we were again exploring our own little rambla and visited one old Brasilian cafe.
