Sivut

maanantai 31. toukokuuta 2010

Tuulentyttö Tuittupää

Tuulentyttö tuittupää,
tuulessa pyörii, pyörii sen pää.
Tuulessa itään, tuulessa länteen,
oikkuinensa tuulessa tekee käänteen.
Löytäen aina uutta sieltä, missä voi käyttää seikkailumieltä.

Tuulentyttö tuittupää,
käänteen tekee jo mennessään.
Pilvipoika poloinen tai ukkosen poika urhoinen,
saman tuulen tuntea saa,
kun tyttö tuulineen pois sukeltaa.
Jättäen taakseen murheet nuo ja innolla lentäen jo uusien luo.

Tuulentyttö tuittupää,
joskus makaa myös selällään.
Toivoisi tuulen jo laantuvan,
rauhan sieluunsa tulevan.
Kyynel silmäs kimmeltää,
kunnes uusi seikkailu taas vie mennessään.

Tuulentyttö tuittupää,
tuulen vie hautaansa mennessään.
Jos matkaltaan löytää hän tuulen kesyttäjän,
saa tyttö sydämeensä ikuisen kipinän,
ja tuulen kesyttäjä,
saa ikuisen tuulen elämän.

Tässä yksi näyte runoilijan sielusta, seuraavalla kerralla lisää :)

1 kommentti:

LENNU kirjoitti...

Kommentoin vielä tännekin tästä runosta - todella hieno runo, näen oikein sieluni silmillä tämän tuittupäisen tuulen tytön. Odotan mielenkiinnolla lisää runojasi.