Tuulentyttö Tuittupää

Tuulentyttö tuittupää,
tuulessa pyörii, pyörii sen pää.
Tuulessa itään, tuulessa länteen,
oikkuinensa tuulessa tekee käänteen.
Löytäen aina uutta sieltä, missä voi käyttää seikkailumieltä.

Tuulentyttö tuittupää,
käänteen tekee jo mennessään.
Pilvipoika poloinen tai ukkosen poika urhoinen,
saman tuulen tuntea saa,
kun tyttö tuulineen pois sukeltaa.
Jättäen taakseen murheet nuo ja innolla lentäen jo uusien luo.

Tuulentyttö tuittupää,
joskus makaa myös selällään.
Toivoisi tuulen jo laantuvan,
rauhan sieluunsa tulevan.
Kyynel silmäs kimmeltää,
kunnes uusi seikkailu taas vie mennessään.

Tuulentyttö tuittupää,
tuulen vie hautaansa mennessään.
Jos matkaltaan löytää hän tuulen kesyttäjän,
saa tyttö sydämeensä ikuisen kipinän,
ja tuulen kesyttäjä,
saa ikuisen tuulen elämän.

Tässä yksi näyte runoilijan sielusta, seuraavalla kerralla lisää :)

Otos tarinasta

" Hän seisoi hiljaa keskellä keittiötä ja pakkotti pois mielestään vanhoja muistikuvia, kuin vanhaa kaitafilmiä, joka välillä katkeili ja jossa kuvat eivät olleet enää niin kristallin kirkkaita. Hän pudisti päätään vielä kerran ja kaappasi sitten tyhjän puukopan käteensä ja asteli päättäväisesti eteiseen. Ennen kuin hän aloittaisi, talo oli saatava lämpimäksi. Hän ei ollut koskaan pitänyt kylmästä. Kylmä oli hänelle yhtä kuin pilkko musta pimeä tai liian hiljainen hiljaisuus. Se sai hänen ihonsa kananlihalle. Mutta kananlihalle hänen ihonsa sai myös tuo talo jossa hän nyt ahersi. Se uhkui outoa voimaa, jotain sellaista, mitä hän ei ollut koskaan, kaikkien näiden vuosienkaan jälkeen, saanut vielä itselleen selvitettyä. "

Tässä pieni otos tarinan kirjoittamisesta, jota harrastan aina välillä pitääkseni kielenkantani kunnossa :)

Lyijykynästä

Tiedän, kuva on vähän huono, koska yritin ottaa sen lasikehyksen läpi :) Mutta tässä on lyijykynällä piirretty kukkakuva, jonka olen piirtänyt äidilleni hänen syntymäpäivä lahjakseen vuosia sitten. Kuvasta on varmasti helppo huomata kumpaa kukkaa olen piirtänyt useammin; ruusua vai päivänkakkaraa :) Muita lyijykynä kuvia en löytänyt kotoani tähän hätään, kaikki vanhat piirrustukseni ovat isäni mökin ullakolla pahvilaatikossa..

Tuherrusta pensselillä

Olen pienestä pitäen piirtänyt lyijykynällä kuvia ja tarkkoja kopiota erilaisista kuvista. Vasta muutama vuosi sitten päätin koittaa maalaamista väreillä. Tämä yllä oleva akryylimaalaus syntyi 2005 vanhan hevosharrastukseni innoittamana. Halusin kokeilla maalata pitkästä aikaa hevosen, joita olen siis nuoruudessani maalannut varmaan satoja tuhansia piirrustusvihkoihin ja koulukirjojen sivuille :) Mittasuhteet eivät aivan ole kuvassa kohdallaan, sen verran ruosteessa oli kylmiltään pensselillä maalaminen.. Hevosen haluaisin piirtää vielä myös lyijykynällä, jolloin piirteistä saisi tarkkoja ja varjostuksista vahvempia ja häivytysten rajoista huomaamattomampia. Ehkä joku kesäinen päivä otan mustavalkoisen lyijykynä piirroksen jostain jalosukuisesta hevosesta haasteekseni :)


Vuosia vierähti töiden ja kouluhaasteiden parissa, mutta viime keväänä innostuin ikuistamaan minun ja mieheni kädet kankaalle. Voitte kuvitella, että pienen yksiön lattia ja lähikaapit olivat täynnä eri värisiä roiskeita, vaikka lattia olikin melko leveältä alueelta vuorattuna sanomalehdillä. Hauska taulu odottaa vielä kehystystä ja itse haluaisin sen lasi suojukseen, mutta täytyy käydä ensin arvioimassa mikä taululle tulisi hinnaksi.


Jossain vaiheessa toivoisin voivani yhdistää harrastukseni jollain tavalla työhöni.. ( tai mahdolliseen tulevaan uraani, josta kerron kohta puoliin enemmän ). Mikä olisi parempaa kuin maalailla taivaanrantoja omalla rantatontilla, jossa ajatukset lepäisivät liplattavissa aalloissa ja kevyessä kesätuulen henkäyksessä. Toisessa kädessä pensseli ja toisella kädessä pieni maalipurnukka... Tätä taitoani koetan pitää yllä aika ajoin ja koittaa josko taito on vielä tallella. Aika vain ei meinaa riittää kaikkeen lempipuuhaan :)

Synttärihumua!

Mieheni täytti vuosia jo varsinainsesti torstaina, mutta kakkukestit pidettiin vasta lauantaina. Tuossa yllä vähän kuvia lahjoista ja palasta kesän ensimmäistä mansikkakakkua. Huomaatte varmaan, että kakun pala on puoliksi jo syöty, mutta voin selittää tämän helposti nojaten hyviin teknisiin taitoihini ja kykyyn deletoida kuvia ennen kuin ne edes päätyvät editoitavaksi :)

Kuvasta löytyy autoilija ensiapulaukku, Kanadalaista, ohrasta ja rukiista valmistettua viskiä, iso musta aparaatti viskipullon vieressä on uusinta uutta, kovassa huudossa oleva soodakone, jolla saa tehtyä itse hiilipalollista juomaa (testattu ja ompun maku hyväksi todettu ) sekä edessä näkyy appiukon ottama hieno kuva lentävistä joutsenista kirkkaan sinisellä taivaalla. Ja tietty viimeinen pala kesän ensimmäistä mansikkakakkua :)

Anopin kanssa ensin kiertelimme muutaman kirpputorin, sillä aikaa kun miehet olivat tehneet ruoan ja kahvitelleet itsensä. Päivä kruunattiin Ristiinassa anoppilassa pihasaunassa ja kotiin tullessa myöhään illasta, ei unta tarvinnut kovin kauaa odotella :)

Ihana päivä kerta kaikkiaan ja iso kiitos siitä vieraille!

Kaikki keskeneräiset tekeleeni

1. Keskeneräinen työ (Jyväskylässä )

Eiliseltään innostuin Ristiinassa saunan lämpenemistä odotellessani aloittamaan hartiahuivin teon. Tässä alla kuva ensimmäisestä kuviosta josta hartiahuivi koostuu. Iso kiitos anopille ohjeistuksesta ja alkuun pääsemisestä. Helppoa kuviota ja melko nopea tehdä.

Tässä vielä kuva miltä sen "pitäisi" näyttää valmiina, joten jännityksellä odotan miten käy.. (kuva ja ohjeet ovat uusimmasta Novita- lehdestä )

2. Keskeneräinen työ (Jyväskylässä )

Aloin viime talven kylminä kuukausina ahertamaan alla näkyvää torkkupeittoa. Kuvio näyttää kieltämättä vähän sekavalta, mutta josko se silityksen ja reunustusten jälkeen olisi siisitimmän näköinen. Ihan alareunassa näkee miten olen yrittänyt alunperin aloittaa työtä vähän pienemmillä neliöillä, mutta kuvio oli vielä sekavampi ja päädyin muuttamaan neliöt reilun kokoisiksi..

Tässä alla vielä vähän lähempää kuvattuna...


3. Keskeneräinen työ ( Vaasassa )

Tämä keskeneräinen tilkkutäkki on saanut alkunsa jo reiluvuosi sitten ja on kokenut monta "säilöön" vientiä vuoden aikana. Pikkuhiljaa pala kerrallaan toivon peiton jossain vaiheessa valmistuvan :)

Tässä alla vielä kuva yhdistetyistä paloista...

Tässä alla kuva ensimmäisestä 25 palan tilkusta, noita ajattelin tehdä ainakin 6 kpl, silloin peitto olisi ainakin hyvän kokoinen lämmittämään syliä. Tämä alla oleva 25 palan tilkku on kooltaan "vähän yli sylin menevä kummaltakin puolelta..". Täytyy lisätä tarkat senttimäärät kun olen peiton palan lähettyvillä. Kuvasta varmaan nopeasti huomaatte reikäiset kulmakohdat ja tähänkin liittyy taas tarina. Tuon esimmäisen 25 palan tilkun valmistuttua olin hetken pitänyt taukoa palojen virkkaamisessa ja jouduin vähän palauttamaan muistiin miten pala tehtiinkään. No viimeistä valkoista reunusta virkatessa huomasin, että olen alunperin tehnyt nuo ensimmäiset 25 palaa vähän väärin nurkkien viimeistelyn osalta ja sen vuoksi en koskaan saanut paloja virkattua kokonaan yhteen :) No eipä tuo nyt onneksi kovin pahalta näytä tuo reikäinenkään tilkun pala, mutta ehkä seuraavalla kerralla sitten vähän paremmin luen ohjeet :)

4. Keskeneräinen työ ( Vaasa )

Tässä viimeinen keskeneräinen työ; ensi talven pitkävartiset villasukat itselleni. Miehelleni olen kutonut jo kahdet villasukat ja ajattelin, että nyt olisi minunkin vuoro :)

Laittelen näistä vaikka erikseen sitten kuvia niiden edistymisen mukaan :) Kiva puuhailla käsitöitä, mutta tietysti voisi opetella tekemään ensin yhden loppuun ja sitten aloittaa vasta uusi työ

Jyväskylän koti

Ajattelin tuoda vähän tunnelmia esiin Jyväskylän kodistamme. Tämä on lähinnä pieni pintaraapaisu, mutta kuvien värit, esineet, ruusut ja niiden henkimä tunnelma lämmittävät aina vahvasti mieltäni.

Ostimme Tampereen Stockmannilta tuollaiset isot valkoiset kirjaimet ja heti ensimmäisenä kaupassa mieleeni tuli sana " Koti ". Tuntuu että olen ollut niin monta vuotta jo kiertolaisena muuttaen kaupungista toiseen sekä talosta seuraavaan. Tuntuu, että iän myötä sitä haluaa jo alkaa pikku hiljaa rakentamaan pesää ympärilleen, kerätä ympärilleen asioita ja tavaroita jotka rauhoittavat mieltä ja tätä olen yrittänyt enemmän ja enemmän tuottaa paikoissa joissa vietän suurimman osan aikaani :) ( myös töissä...) Laitetaampas muutama kuva lisää...


Nämä ruusut ostin lomani alussa vapuksi ja jos jokin asia on kaunis, niin valkoiset ja tumman punaiset ruusut samassa astiassa ovat todella kauniita. Toinen ihana asia kukkien tulosta keittiöön oli niiden lumoava tuoksu. Olisipa leikkokukat suomessa yhtä halpoja kuin ulkomailla, meillä olisi aina tuoreita kukkia ruukussa jos näin olisi :)


Kukkaruukun vieressä vasemmalla näkyvät muutama upeasti muotoutunut simpukka Thaimaan lomaltamme. Tähän liittyy hauska tarina; kuten monesti olette saattaneet huomata, rantalomilla olette voineet nähdä ihmisten etsivän simpukan koteloita rantoja pitkin ja keräävän niitä muistoksi matkoiltaan. Meidän ei tarvinnut etsiä simpukan kuoria, vaan meillä oli niin valtava tuuri, että Bungalowmme terassin vieressä hiekalla asusteli pieni rapu, joka käytti simpukan kuoria koteiloinaan ja se oli raahannut merestä mitä ihanimman näköisiä simpukan kuoria. En tiedä teimmekö väärin kun otimme niistä muutaman, mutta jätimme ravulle kuitenkin vielä runsaati vaihtoehtoja, emmekä toki kaikkia sen turvakoteloitaan vieneet. Eli poikkeuksellisesti meille upeat simpukan kuoret tuotiin suoraan ovelle, sillä aikaa kun muut kaivoivat rantahiekkaa etsien omiaan :) Kuvassa oikealla puolella näkyvään ajanpatinoimaan puiseen kalenteriin ihastuin ensi silmäyksellä ja se on siitä päivästä lähtien palvellut uskollisesti. Ostin sen aikoinani Prismasta ja olikohan hinta jotain 15 eur.

Tässä alla vielä yksi mieheni ottama upea kuva ihanista vappuruusuista!

Äitini tekeleitä

Oma innostukseni käsitöihin kumpuaa varmaan siitä, että olen kasvanut lankakerien ja kutimien keskellä. Äitini on ammatiltaan ompelija ja on ikänsä tehnyt vaatteita, kutonut langasta mitä upeampia luomuksia ja sisustanut kotiamme omilla tekeleillään... Päätin ottaa äitini tekeleitä mukaan Blogiini ainakin siihen asti kunnes hän innostuu itse luomaan oman bloginsa :)

Tässä alla ensimmäisenä äitini tekemät virkkaukset; liina purkin alla sekä purnukan kaulus. Itse Purnukan olemme ostaneet mieheni nuuskanhaku reissulla Haparannasta. Heti ruotsin puolelle ajettaessa rajan takana on iso kauppakeskus, jossa on esim. Ikea ynm. ja siinä samaisessa rakennuksessa on myös iso karkkikauppa, jossa löytyy myös useita ruotsin laivoilla myytäviä karkkeja. Ja tästä kaupasta löytyi tuollainen ihanan muotoinen karkkipurkki, teippauksineen ja kaikkineen, joten putsasin purkin ja kysyin josko äitini osaisi taikoa jonkun hienon kauluksen purkeille ( niitä on tällä hetkellä 3kpl )...



Seuraavassa kuvassa näkyy äitini viimeisin innostus; laukut!

Tässä alla olevassa lähikuvassa näkyvän pitsireunuksen äitini on itse nyplännyt.


Laitan tähän alle vielä myös toisen esimerkin hänen nypläämällä tekemästään laukun koristeesta.



Ja tähän alle vielä kuva itse laukusta... en saanut aivan mahdutettua kuvaa koko laukkua solkineen, mutta seuraavat kuvat täytyy ottaa vähän tarkemmin :)


Tässä muutama esimerkki äitini kädentaidoista ja laitan tuota pikaa lisää kunhan kerkeän :) Nämä Äitini tekeleet löytää helposti sivupalkista tunnisteen " Kätevästi Käsillä" alta.

Terassi Kesäkuntoon!

Niin vain sai Vaasan kodin terassi uuden kesäilmeen :) Päivänkakkarat kuuluvat ehdottomasti kesään ( tai margareta oikealta nimeltään )... Toisten kukkien nimeä ei edes hoksannut katsoa, olin niin täysin innoissani, että edes löysin avoinna olevan kukkatarhan kuuden jälkeen illalla :) Jyväskylän kotiin tänä kesänä ei voi laittaa terassia kuntoon, koska taloon tehdään julkisivu remonttia ja varmaan huputetaan kohtapuoliin :( Sen jälkeen ei nähdä sitten edes päivän paistetta asuntosta... ei yhtään hauskaa kesällä! Tässä alla vielä toinen kuva terassista. Kuvassa näkyy osiltaan myös puupenkki jonka viime viikolla helteillä öljysin :)


Terassi näyttää vielä vähän alastomalta, koska penkin päältä puuttuu pehmusteet ja tyynyt, mutta terassin päällä ei ole umpinaista katosta ja sen takia vermeet täytyy viedä ulos aina vasta silloin kun menee itse sinne istumaan.. en ole vielä kertaakaan jättänyt pehmusteita yöksi, sateen vaaran takia. Mutta täytyy myöntää että kukat tekevät ihmeitä ja mielestäni tekee kesästä aina vielä vähän kesäisemmän :)

Kesäistä Pyöräilyä...

Aina kevään kynnyksellä meillä on mieheni kanssa ollut tapana haaveilla pyöräretkistä. Ainut huono puoli asiassa on ollut vain pyörien puuttuminen. Tänä keväänä sitten kaiken haaveilun jälkeen päätimme marssia pyöräkauppaan ja ostaa pyörät.

Ajatuksissa oli hankkia pyörät jotka soveltuisivat niin maastoajoon kuin asfaltillakin ajoon ja sopivat löytyivät Bikeplanetistä Nishiki malliset Hydridi pyörät. Ja täytyy myöntää, että en ole tainnut hyvällä pyörällä vielä tätä ennen pyöräilläkkään, sen verran kevyttä oli poljenta ensimmäisellä pyöräreissulla.

Kolme ensimmäistä kertaa sattuivat olemaan kaikki pituudeltaan n. 15 km pituisia, mutta tänä lauantaina teimme vähän pidemmän reissun. Lähdimme ajamaan Jyväskylän rantaväylän vierustaa Keljonkankaan Prismalle päin, sieltä käännyimme Petäjävedelle vievälle maantielle. Ja erinäisten pitkien ja loivien ylämäkien jälkeen olimme valmiit parkkeeraamaan pyörät hetkeksi ja pitämään pienen evästauon. Risteyksessä mistä käännyimme Palokan Prismalle päin oli pieni bussipysäkki ja pyörät parkkeerattua istahdimme heinän peittämälle pientareelle nauttimaan auringon paisteesta. En muista koska olisin viimeksi istunut tien pientareella ja paistatellut päivää, luultavasti lapsena viimeksi! Eväänä meillä oli perinteistä suomalaista kiviuuni ruisleipää, vettä ja mustaherukkamehua, sekä omenan viipaleita.. voiko eväät enempää perisuomalaiset olla! Pysähdys tuli tarpeeseen, neste- sekä energia tankkaus oli tosiaankin hyväksi, takana kun oli jo tuo 15 km.

Ihanan aurinkoisen levähdys hetken jälkeen jatkoimme matkaa. Pienempää tietä Palokkaan päin ja omalla kohdallani yksi äkkijyrkkä mäki selätti minut ja jouduin hetken matkaa taluttamaan pyörääni mäen huipulle. Reisulihakset huusivat hoosiannaa, mutta muuten oli täysin pirteä olo. Palonkan Prismalta ajelimme 4- tien vierustaa takaisin keskustaan päin. Melkein viimeisessä alamäessä Seppälän Prisman takana, tunsin että takakumini muljahti kummasta, mutta en heti kiinnittänyt enempää huomiota asiaan. Emme kuitenkaan päässeet kuin hetken matkaa eteenpäin kun huomasin, että takakumini oli puhjennut (kotona huomattiin olutpullon sirpale takakumissa) . Joten toisen kerran tällä reissulla nousin pyörän selästä alas ja talutin pyörää viimeisen kilometrin kotiin. Koti ovella pyörien mittarit näyttivät lopulta 31,5 km ja voitte vain kuvitella, että oli vähän kuitti olo :)

Mahtava ajomatka ja aivan ihana hetki eväitä syödessä auringon paisteessa tien pientareella! En olisi osannut parempaa lauantairetkeä kuvitella :)

Pyörät ovat toimineet kuin unelmat ja palvelu BikePlanetissä on ollut todella hyvää! Suosittelen pyöräkaupoille aikoville lämpimästi! :)

Virkattu Tiskirätti

Tässä viimeisin "valmistunut" tuote.. Novitan Bambu langasta virkattu tiskirätti. Tein ensin 40 aloitussilmua ja sitten virkkasin tavallista silmua koko työn läpi, aina kääntäen työn toisinpäin kun pääsin rivin loppuun. Virkkuukoukku oli 4 ½.

Rivin päissä ennen työn kääntämistä virkkasin aina yhden ylimääräisen silmukan ja näin sain työhön hienon tasaisen reunan. En tiedä miten se oikeaoppisesti tehdään, mutta pähkäilin että näin se ainakin toimi hyvin. Se mitä olisi pitänyt tehdä toisin, oli eri värisen rivin lopussa jättää lanka odottamaan seuraavaa riviä, näin ei olisi ollut niin paljon päätettävää jälkeenpäin.

Lopuksi virkkasin tiskirätille vielä reunuksen pylvästyyliin ja lopputulos oli aika siisti. Ainakin omasta mielestäni. Tiskirätin pintä on ihanan pehmoinen, jos en sanoisi jopa vähän "öljyisen" tuntuinen. Konkreettisesti testattuna, rätti ilmi itseensä hyvin pöytätasolla olevan veden, joten ihan toimiva tosiaan myös tällaisissa koskeissa töissä. Värit ovat tietty aika vaaleat, eli voisin kuvitella, esim. porkkanan kuorimisesta tiskipöydälle jääneen veden hieman värjäävän rättiä, mutta aika näyttää miten kestävää lajia rätti on. On se nyt ainakin persoonallinen, eikä samallaisia löydy joka kaupan hyllyltä :)

Tiskirätti oli melko helppo tehdä ja itse virkkasin sen yhden iltapäivän aikana. Joten suosittelen lämpimästi kokeilemaan!

Ensimmäiset askeleeni

Näin se vain syntyi ensimmäinen oma blogini.

Sanotaan vaikka, että hillityn ulkoisen kuvan takaa löytyy melkoinen sekatavarakauppa ideoita, mietteitä, aloitettuja projekteja sekä haaveita ja unelmia jotka odottavat vielä toteutumistaan. Ensimmäisen "päiväkirjani" sain 5-vuotiaana ja sieltä ajoilta taitaa olla kotoisin myös haluni kirjoittaa alas ajatuksiani vielä tänä päivänäkin. Toinen intohimoni alkoi samoihin akoihin kun minua huomattavasti vanhempi tyttö-serkkuni opetti minulle miten värittää värityskirjan kuvia niin tarkasti ettei väri meni hitustakaan viivojen ulkopuolelle. Siitä lähtien olen ajatuksissani raapustellut kouluvihkojen reunoille muotoja ja kuvia, maisemia ja muunnelmia kasvoista ja tunteista. Pöytälaatikot ovat hiljalleen täyttyneet pölyyntyneistä vanhoista piirrustuksista. Jos kirjojen lukeminen olisi oikea ammatti olisin ehdottomasti kouluttautunut kokopäiväiseksi lukijaksi.

Kirjojen, joita on sekä koulukirjoja kuin myös ajanviete kirjoja, satunnaisten runojen, ainaisten keskeneräisten käsitöiden, reissu parisuhteen, työn ja opiskelun lomassa aikaa ei meinaa riittääkään sitten enää yhtään mihinkään muuhun. Tunnustaudun totaaliseksi työnarkomaaniksi, oli sitten kyse lukemisesta, omasta työstäni, käsitöistä tai vaikka vain lehtien haravoimisesta pihamaalta. Tämän vuoksi vahvana vastapainona minulle on kehkeytynyt valtavat unenlahjat ja täydellisenä yönä, tarkoittaen yötä jonka jälkeen saa rauhassa heräillä omaan tahtiinsa uuteen aamuun, nukun kevyen unen saattelemana jopa 12 - 13 tuntia.

Olihan tässäkin alkajaisiksi jo jotain, ensi kerraksi koitan saada mukaan myös kuvia. Ihana sateinen viikonloppu edessä, sopivasti koulutöitä ja tilkkutäkin tekoa, sekä paljon vapaata lököilyä oman rakkaan kainalossa!

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille ja toivottavasti viihdyitte!